sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

White jacket

DSC00247 DSC00366 DSC00407 DSC00316 DSC00394 DSC00292 DSC00334 DSC00400 DSC00248 DSC00406

Voi miten kaipaan näitä parin viikon takaisia keväisiä ilmoja! Ei oo reilua että ensin annetaan toivoa tulevasta, keväästä ja jopa kesästä ja sitten vedetään matto jalkojen alta ja roiskitaan päälle jotain epämäärästä taivaalta ja vedetään pimennosverhot auringon eteen, jotta kaikkia varmasti masentais ja ketuttais tarpeeksi. Kyllä näissä kuvissa huomaa heti eron miten aurinko herättää värit ja kaiken muunkin eloon verrattuna näihin päiviin kun yrittää ulkona kuvata ja muistuttaa lähinnä syksyistä harmaata maisemaa.
Päälle pääsi H&M kaunis, valkoinen ja hemmetin arka (lialle hyvin ominainen ja sopiva tarttumapinta) materiaalinen kevättakki joka on niin kaunis kultasin vetoketjuineen, ettei sanotuksi saa. 
Jos sitä uskaltais vielä oikeesti käyttääkin. 

Tähän takkiin liittyy myös eräs hauska tarina, oltiin ihanaisen Siljan kanssa pyörimässä kaupungilla ja Silppuri oli käynyt ko.takkia ihastelemassa aikaisemmin, mutta hinnan takia mietti vielä, koska onhan se nyt melko järjentöntä iskeä takkiin kiinni 70 euroa, joka tulee todennäköisesti olemaan kaapissa ihailtavana. 
JEP, niinpä.
Käytiin tutkailemassa takia pariin kertaa ja pyörittelin silmiä että joopa joo, komia takki komialla hinnalla. Tilin tsekkauksen jälkeen Silppuri sano että piru vie, nyt mentiin hakemaan se takki. Ei muutakun Hennesiin takaisin ties monetta kertaa ja takki vielä sovitukseen... Ja eihän se istunut Siljalle yhtään omien sanojensa mukaan, näytti kuulemma ihan lääkärin takilta hänen päällään. 
No mä olin siinä kattellut valkosta bleiseriä kultaisilla yksityiskohdilla ja sovitin sitä, ja ei, ei ollenkaan ollut mun juttujani se. Ja miten kävikään? Mä sitten sovitin tätä takkia ja Silja bleiseriä. Molemmille lävähti silmiin sydämet niinkun sillä sydänsilmäisellä emojilla. Ei ihan mennyt niin kun ajateltiin, mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja molemmilla on nyt valkoset kaunottaret... 
Kaapissa.



jenny

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Marshmallow pink jacket

DSC00493 DSC00539 DSC00518 DSC00524

Asukuvia viikonlopulta. Kaivoin vähän kevättakkeja esille ja huomasin ton pinkin unelman, joka oli viime vuoden ns. in juttuja. Se vaan oli niin söpö että olihan se pakko päälle taas laittaa kivan ilman kunniaks. Tosin kesken kuvausten alko tulemaan jotain hippua taivaalta ja jäätäviä tuulenpuuskia niin että tukka meinas irrota ja kädet jäätyä. Kuitenkin näistä tuli musta tosi kivoja kuvia! Mies oikeen ylitti itsensä, päästiin vähällä tahimisella... Ehkä joskus tästä kuvaamisesta tulee hällekin edes suht kivutonta! DSC00581 DSC00562 DSC00683 DSC00523 DSC00651

Ajattelin myös jakaa tänne blogin puolelle taas niin jennymäisen tapahtuman myöskin viikonlopulta. Ollaan asiakkaiden kanssa naurettu tätä vedet silmissä mutta noo, omiin nimiin on hyvä ottaa kaikki sarjassamma fiksut päätökset. 
Oli sunnuntai-ilta, jotain puoli 12 yöllä siis. Ajatuksena oli mennä ajoissa nukkumaan koska piti seuraavana aamuna nousta (mulle) aikaseen aikaan ja suunnata fyssarille kahdeksaksi. Tähän väliin, oon surkein aamuherääjä ikinä koskaan milloinkaan, joten jätetään tuomitsemiset pois. No sillon yöllä sitten päätin että haluanpas sittenkin pestä hiukseni ja tehdä vielä jonkun naamion. Koska valmista tatinaa ei ollut, päätin fiksuna plikkana googlettaa kotitekoisia hiusnaamoita. 2 banaania pörröön survottuna, 10-15 min vaikuttaa ja avot. 
Voi kuinka yksinkertainen ohje eikö? No. Mä jumituin sitten jotenkin yli puoleksi tunniksi banaanimössö tukkaan ja jossain vaiheessa olin et voi perk.... Otin ponnarin nutturan ympäriltä pois ja eikai se nyt mihinkään siitä liikkunut. Katoin peilistä ja hieman uhkaavasti banaanit oli tummuneet. Ja jämähtäneet. Jä-mäh-tä-neet. Siinä kohdassa... Voitte vaan kuvitella.
Ei muutakun suihkun alle ja epätoivoinen puolen tunnin taistelu banaanimössöä vastaan. Se mössö vaan hajosi pienemmäksi ja pienemmäksi, muttei lähtenyt sulavasti valuen tukasta pois. Alkoi iskeä epätoivo ja aloin mätkimään hiuksia jo seinää vastaan. Turhautuneisuus alkoi vallata mieltä ja 3 millin siili siintämään silmissä. Aina kun luulin että nyt tukka on puhdas, putkahti jostain sitä lisää. Eikä aikaakaan kun lämmin vesi loppui. Viimiseen pisaraan, loppu. Ja tukka banaanissa. Kello aivan liikaa, se siitä reippaasta aamuherätyksestä. Ketutuskäyrä semihyvä siinä kohdilla.
Loppu pesu tapahtui siis aivan jääkylmässä vedessä ja kamman kanssa kaikki karvat läpi. 45 minuutin päästä homma oli valmis. Valmis valmis ja valmis. Tai sanotaan näin, ettei siinä jääkylmässä vedessä enää edes kiinnostanut jos raejuustoa muistuttavia palloja roikkuu hiuksista.
No mutta, onnellinen loppu takana, tukka sileä ja kiiltävä. 
Jatkossa kuitenkin muistan sen aikarajan...



jenny

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Sneak peek of our bedroom

DSC00948

Eipä mennyt nappiin mun suunnitelmat postata edes vähän valmiimmasta makkarista! Kaupat, joissa piti tänään käydä oli kaikki kiinni jotta olis saanut hommat etenemään.. Joudutte tyytymään nyt tälläsiin yksityiskohtakuviin ja näätte vähän millasia materiaaleja meillä on käytössä. Tässä kuvassa näkyy oikein hyvin toi tapetti, jota haluan myös toiselle seinälle. DSC00728

Ostettiin myös uudet yöpöydät, joihin mä halusin sitten luoda naisellisen kosketukseni näkymään, eli mustat tavalliset ottimet veke ja tilalle timanttiset. Olisin ottanut niistä kokokuvat mutta heh, lattiassa on kiva lovi josta puuttuu pala laminaattia paljastaen vanhan oranssin lattian, kiitos vaatehuoneen puretun seinän... Näiden ottimien vaihtaminen oli oikeastaan ainoa konkreettinen asia jonka tämän "rempan" osalta saatiin aikaseksi, yläfemmat! Ainiin, TÄSTÄ linkistä näkee vähän vanhaa makkaria. Nimenomaan vähän vanhaa, muistin postanneeni joskus viime vuonna kuvia kotoa mutta hei 2013 tehty toi jo... Eipä toi makkari oo noilta kuvilta näyttänyt pieneen ikuisuuteen, joten TÄSSÄ vilahtaa hieman päivitettyä matskua. Onpas taas selkeetä.
DSC00927 DSC00936 DSC00744 DSC00724 DSC00748

Tilattiin uudet kattolamputkin, joita en saanut kokokuvaan vielä kun katossa oli jotain mustia ruuveja. Kokeillaan paremmalla onnella kun saadaan tehtyä meidän sängyn pääty ja seinä tapetoitua joskos sitten saatais koko huoneen kuvia teille näytille. 
Miksei kaikki vaa voi olla valmista heti kun ajatuslamppu syttyy!


jenny

torstai 19. maaliskuuta 2015

Spring's first

DSC09712 DSC09844 DSC09778 DSC09859 DSC09803 DSC09817

Kevään ekat asukuvat jotka aiheutti meille miehen kanssa pienen kinastelutuokion, sillä toi kuvauspaikkahan on suht koht keskustassa ja autoja meni jatkuvasti ohi. Mua aivan suunnattomasti otti päähän se, miten autoilijoista yhtäkkiä ilmeni pöllömäisiä piirteitä; silmät suurina tuijottaa ja pää kääntyy 360 astetta ainakin, että vou, tosta otetaan kuvia mitä ihmettä?!
Mä haluamalla halusin kuvat ton oven edestä ja sitten kiukuttelin kun tuijotettiin kun hullua ja miehellä meni hermo siihen etten pystynyt keskittymään mikä veis taas häneltä aikaa seistä kameran kanssa ja mä aloin närkästyä siihen etten saanut ihmetellä ihmisten ihmettelyä. Selkeä kaava, eikö? 

Nyt mä hiippasen raivopanikoimalla penkomaan mun vaatekaappeja koska huomenna on yksi haastattelu yhteen lehteen, josta oon enemmän kauhuissani taas vaihteeks. Pitäis kuvaa varten osata olla ihmisen näkönen, mutta sanottakoon näin että on parikymmentä minuuttia aikaa saada paketti kasaan salikäynnin jälkeen ja pystyä edustamaan ja toivoa, että pieni sievoinen puna on kadonnut jo kasvoilta... Saattaa olla kuivashampoolekin käyttöä. 
Wish me luck! 



jenny

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Last winter outfit

DSC09257 DSC09175 DSC09115 DSC09232 DSC09183 DSC09127

Shoes/Asos
Skirt/F21
Shirt/Boohoo
Coat/Boohoo
Bag/DKNY/Monnier Frerès
Hat/Barcelona

Ihanaa, vihdoin viimiset lumiset asukuvat on julkistettu tältä erää ja nyt toivotaan kun näin kirjotan ettei pakkasukko innostu piikittelemään oikeen olan takaa ja tuomaan jonkun sievoisen -30° takatalven just kun oon saanu kevätfiiliksen aikaseks (ja talvivermeet varastoon...) Mikäli näin nyt kävisi niin kyllä ne lumensyömistalkoot olis paikallaan, nimittäin mä ihan tosissaan tänään jo söin salaattilounaan istuskellen liikkeen rappusilla. Niin makeeta oli meinaan pitkästä aikaa että kyllä kelpas. 
Huomasitteko muuten, mä koodailin (jep todellista koodaamista taas) bannerin alle menu barin! Nyt on näppärästi linkkiä ja vinkkiä sinne sun tänne, taitaa sieltä vielä toistaiseksi keskeneräinen esittelykin löytyä meikäläisestä.

Nyt kipasen takas yläkertaan, makkariin, jossa meillä vallitsee niin sanottu jäätävä kaaos, on pahvilaatikkoa, on ruuvia, on muovia joka nurkka piukassa. Syy? Vähän uutta sisustusta ;)
En oo ihan varma, oonko täällä meidän extempore makkarirempasta ollut ees puhetta? 
No long story short, mies sai ideakseen kaataa seinän makkarin ja hänen vaatehuoneensa väliltä. Idean oli tarkoitus toteutua a) jos pohjapiirrustus antaa myöden b) ehkä sitten kesällä. Lupa saatiin kuitenkin yhdellä puhelinsoitolla, eli pappa tsekkasi paperit ja sanoi että koko kämpän ei pitäis romahtaa jos seiniä sieltä kaadetaan. Okei, eli kesää odottelemaan sitten. 
Toi mun mies on sellanen toiminnan mies että kun se jotain keksii niin kyllähän se sitten järjestyy heti tai jos toteuttamista odottaa niin eihän se tapahdu sitten koskaan. No, meille tuli ilmeisesti kesä jo sitten kuukausi kaksi sitten, nimittäin ei mennyt luvan saamisesta kun kolme tuntia ja jo leka kävi. Niinpä sitten meidän makkari sai mitaltaan lisää tilaa varmaan parin metrin verran. Yritetään saada viikonloppuna homma valmiiksi, jotta mä pääsen sitten kuvailemaan tänne vähän, ainakin joitain kohtia! Ihan valmiiksi se ei tuu kuitenkaan, koska mä haluan samaa tapettia jota siellä on jo toisessa seinässä mutta se pitää tilata.. 
Ja onneks en oo kaikki-mulle-heti-nyt-tyyppiä yhtään, niin ei toi muutama viikko käy yhtään vaikeeks.



jenny