perjantai 12. syyskuuta 2014

Long story short

Nimetön
Muutaman päivän hiljaiselon kuittaan sillä että tämä likka sai elämänsä yhdeksännet tikit tähän mennessä. Huuleeni. Ei, en ole kaatunut enkä ole saanut kintaasta. 3 hirvvveen mukavaa langanpätkää roikkuu tosiaan meikäläisen alahuulessa, silleen, sisäpuolella. Menin kirurgille näyttämään sellaista pattia, joka viihtyi siellä monen monta viikkoa ja ei ottanut lähteäkseen vaan isoni ja alkoi ikävästi jo näkymäänkin kun puhuin. Niinpä lekuri otti kumihanskan käteen ja katsoi sitä: "joo, kyllä se sellanen sylkirauhasen tukkeuma taitaapi olla…Otetaanko heti pois?"- Siinä mä sitten katoin suu auki ja silmät suurina, että mitä, varasin 15 minuutin tsekkausajan jossa suunniteltaisiin vähän miten jatketaan. No ei kun mä sitten löydän itteni leikkuupöydältä. Ai juku sanon vaan, onni onnettomuudess en ehtinyt montaa tuntia jännittämään etukäteen kun jo huomasin kynänpaksusen puudutuspiikin olevan mun huulessa; "no nyt sitten voi vähän nipistää. Huuli on aika arka paikka ja kyllä nyt sattuu". 
DSC03244
Sitten vaan vihreetä kangasta naamalle, hemmetin kirkkaat valot päälle ja puukko viuhumaan. Leikkuukohtaa isonnettiin kolmesti, koska mötikän koko yllätti ilmeisesti meidät kaikki- tai no mä olin ku jäykkä paska- näin suoraan sanoen siis- siinä teurastuspöydällä enkä niin osannut ihmetellä mitään muutakun että miten tässä nyt näin pääsi käymäänkään...
DSC03254 DSC03340
Tiettekö sen tunteen, kun sanotaan että nyt ei saa katsoa? Ja sillonhan on just katsottava, tulee sellasia pakonomaisia vilkaisuja. No ei kun tietenkin se mun naamalla ollut kangas, jossa oli siis reikä nenän ja suun kohdalla, oli just silleen et kun avas silmät saatto nähdä nenän pielestä mitä tapahtui. Yllätyin, miten vähän ällötyin siitä kun lekuri nylki mun huulta! Mutta sitä suurempi ällötys ja kuvotus mut valtas kun se möllykkä pompahti pihalle huulesta suoraan mun ylähuulen päälle- tuntu ku on olis märällä kalalla lyöty naamaan (ei sillä että tietäisin miltä se tuntuu, mut you got the point!) ja sitten se… Se vaihe, kun se puukkoveitsienivei vaihtu neulaan ja näin miten se alkoi kursomaan mun huulta kiinni, juu ei. Ei tästä sen enempää, muutaku et menihän siinä toiset 20 min kun keräilin itteäni ja hoitsu talutti pois.
DSC03214
DSC03286
Kengät/Nelly, Housut/H&M, Laukku&Kello/Michael Kors, Paita/Gina Tricot, Blazer/Mango, Kaulakoru/eBay

Nyt meikällä on sitten sellanen turbohuuli! Ja arvatkaapa, kuinka monesti oon purrut tikkien kohtaan? 
Nääh, enpä vissii kertaakaa!




jenny

12 kommenttia:

  1. hei mulla on varmaan ihan samanlainen patti! lähteeköhän ilman leikkausta pois? ollu välillä pienempi ja välillä isompi. just alahuulessa. ei kyl näy kun puhun. tulee kuulema yskän jälkeen, ja mulla oli just tosi pitkään yskä ja sit toi tuli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ainakin se isoni ja pieneni eikä ottanut lähteäkseen :( Samoin mun pikkuveljellä oli ja se leikattiin kanssa pois. Tosin mun veli sai osuman jääkiekkopelissä ja mun vaan ilmesty, aloin miettii ku sanoit tosta yskästä että oliskohan munkin tullut siitä..Tosin tää oli eka kerta kun sellanen tuli ja mun yskä oli kyl ihan muutaman päivän vaan :o outoa!

      Poista
  2. Oot kyllä niin tyylikäs nainen! Ja sen lisäks osaat vielä kirjottaakin hauskasti. Jatka samaa rataa! :)

    VastaaPoista
  3. Apua paniikki saattaisi tulla itselleni :o Ihanat farkut ja korot sopivat tosi hyvin yhteen!

    muusamarias.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, aika tuskaisat minuutit oli meikälläkin kyseessä :D aaaa.. Kiitos:)

      Poista

Kiitos asiallisesta kommentistasi :)