keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Helsinki

Jea, matkaan klo 06:45!!
Mummun tekemät eväät<3
Vapianossa! Mulla jäi aika kehno vaikutelma tosta ruuasta..:/ Oli niin kuivaa, ettei syödyks saanut! Miespuolinen kaverikaan ei suostunut edes syömään loppuun :D
Getting ready for Rihannaaaaa!
Toi hame on edelleen oikeasti lime-.-
Memphiiiis oli jees
Koko asu on hätäostos Ginasta, sillä meikä fiksuna tyttönä veti päälleen feikkinahkasen hameen ja oliko ulkona hieman hiostava ilma.. Kävele sellasen kanssa nyt sitten itkemättä, nousi korviin eikä saanut vedettyä alas enää, joten hermo meni ja sanoin siskolle, että nyt eka kauppa kun tulee vastaan...Ginasta ainoa hame, liian iso koko ja tuntu, ettei kukaan koko helsingistä tiennyt mistä saa hakaneulan tai mikä se edes on, koska mulle tarjottiin vaan nuppineulaa:D No, miten toi pysy sitten päällä..Hiuspinnillä.
Ostokset survottu laukkuun ja let's mentiin takas kotio!
 Eka virallinen sisko&sisko- reissu takana, eikä ees tapeltu. Melkonen saavutus! Huomenna postaan sitten ostoksista kuvia ja kerron, miten mun ikuisuus-säästö-ikuisuus-haaveen kanssa kävikään...

jenny.

ps.<3

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Disappointed..

 ...Olin niin innoissani, että jee, pääsen kertomaan Helsingin "lomasta" ja ostoksista, vaan ei, ei ei, ei nappaa kertoa yhtään mitään. Että jotkut ihmiset on idiootteja. Ei sitä voi kaunistelemaan alkaa, vaikka kuinka haluisi. 
Mua surettaa ihan hirveästi nämä negakommentit ja paskanjauhamiset. Oikeastaan, mua surettaa ne ihmiset kommenttien takana. Mikä voi olla noin pahasti pielessä? Jos sulla on paha olla, mene ja tee asialle jotain konkreettista. Se, että kommentoit ja haukut anonyymisti jotain netissä, on säälittävää, eikä se anna sun elämälle sisältöä, eikä helpota sun oloasi. 
Valitettavasti. 
Lupasin joskus itselleni, etten enää aio noteerata negakommentteja, mutta.. Jossain se raja menee mullakin. Huvittavinta on, että pari ihmistä on ottanut herneen nokkaansa tyylistäni vastata negakommenttiin. Miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä mä en sais kommentoida samaan sävyyn takaisin? Mä en tiedä, minkä näkönen, minkä ikänen, kumpaa sukupuolta edustava ihminen siellä kommentoi, muutakun sen, että kommenttisi laatu kertoo sinusta ihmisenä enempi kuin uskotkaan. Näin ollen sinun, useimmiten anonyymin on helvetin helppo hyökätä mun kimppuun, liittyi se mun ulkonäköön, tyyliin kirjoittaa, työhöni, shoppailuuni yms. Se, että olen bloggaaja, ei anna sinulle mitään syytä purkaa huonoa oloasi muhun tai mun tekemisiin. Mä teen niinkuin haluan, ostan mitä haluan, puen päälleni mitä haluan, etc.- that's it. 
Ymmärtäisit varmasti, jos joku ääripää tulisi sulle naamatta kertomaan, miten sun pitää elämäs elää. Naurettavaa. Ja toisena, se, että olen bloggaaja, ei ole mikään velvoite vastata mukavasti sinun negatiiviseen kommenttiisi. Ei todellakaan. Voin olla mielestäsi vaikka kuinka hullu ämmä tahansa, mutta hei, seiso sanojesi takana, vaikkakin säälittävästi turvaudut anonyymin nimimerkin taakse kun kommentoit ihania kommenttejasi. Mun mielestä olis ihan näppärä niksivinkki jokaiselle "ilkeeseen sävyyn" kirjoittavalle anonyymille se, että kirjoita sellasia asioita, mitä pystyisit toiselle sanomaan ihan päin naamaakin. Ja omalla naamalla. 
Herranen aika, missä ihmisten käytöstavat?!
 Vaikka mäkin olen suora ja sanon usein asiat miten ne ovat, on tietenkin oltava se paskasuodatin, jolla kaunistella totuutta- kaikki kun sitä eivät kestä, eikä sillä, ei todellakaan tarvikkaan. 
Suoraan sanominen ei tarkoita missään nimessä tahallista satuttamista. Jos kommentoit vittuilevasti, saat samanlaisen kommentin takaisin. Jos taas kommentoit mukavasti, saat luonnollisesti samanlaisen kommentin takaisin. Yksinkertaista matikkaa, jopa mä sen tajuan. 
Mulla ei ole mitään halua eikä syytä alkaa mielistelemään oikeastaan ketään, varsinkaan anonyymejä kommentoijia. Ei sitten syystä eikä toisesta. Mun ei vaan tarvi, ja se ei tee musta tippaakaan ylimielistä. Sarkastisuus on eri asia. Mutta lainatakseni aikaisempaa postaustani maaliskuulta, jos jokin asia sinua häiritsee tässä blogissa, oli se vastaus- tai kirjoitustyylini, pukeutumiseni, meikkini, hiukseni, paljon puhuttu rahankäyttöni ja shoppailuni, koirani, työni,- lista on loputon, mutta pointti olikin, jos häiritsee, 
ÄLÄ LUE TÄTÄ BLOGIA.
Ihan tosi, miksi ihmeessä palaisit tänne, jos joka asia risoo ja vaivaa sun elämääsi? 
Jep, sitä minäkin.
 Ja sitten siirrytään paljon mielipahaa aiheuttaneeseen aiheeseen, nimittäin shoppailuriippuvaisuuteeni. A-p-u-v-a. Miksi ihmeessä ees kirjotan tästä? No, jotta saadaan sitä järkeä sinne päähän. 
Se, että ostan vaatteita tai kenkiä tai mitä vaan, on vaan ja ainoastaan mun asiani. Minun minun ja minun. Se, että tilaan 98% vaatteistani netistä, johtuu siitä, että tarjontaa on enemmän huomattavasti halvemmalla. Sama koskee kenkiä. Miksi ostaisin hiljaisuudessa yhdet korkkarit jostain myymälästä, kun saan netistä kahdet- jopa kolmet popot samaan hintaan, josta voin kertoa myöskin täällä blogissa, jotta muutkin tietävät että kaiken ei tarvitse olla aina sitä kallista? Kertokaapa se mulle, sillä älykkyyteni ei taida ihan riittää siihen.
Toinen asia, on se, että ihmiset on hirveesti kiinnostuneita mun taloudellisesta tilanteesta. Kiitos kysymästä, hyvin pyyhkii ja kehtasimpahan hirveänä ihmisenä ostaa Helsingistäkin muutaman tuotteen alennustangosta. Oikeastaan yksi tuote oli ainoa, joka ei ollut alessa. Joten, ostinpahan taas halvemmalla. Työnarkomaanina ja kiitollisena yrittäjänä voin sanoa, että kyllä laskujen ja verojen jälkeen jää muutama lantti käteen, ja loput menevätkin säästöön. Ja siitä päästiin seuraavaan kysymykseen "miten rahat riittävät shoppailuun"- Vastaus on oikeasti todella hämmentävä, suorastaan käsittämätön:
 Tee töitä, ja laita rahaa säästöön. 
Oliko tämä ihan hirveän vaikea yhtälö?
Jep, jälleen kerran, sitä minäkin.
 Oliskohan nyt vaahdottu, ja tekstiä sensuroitu ja putsattu voimasanoista tarpeeksi, jotta joku ei taas kaivelisi kepillä takamustaan, tai siis, tietysti joku jotain valitettavaa keksii, muutenhan elämän suola katois joltain. No, enivei. Toivon mukaan mulla on fiilistä huomenna postailla jotain reissusta, eikä tee vaan mieli painaa nappulaa josta koko tämä roska poistuu internetin kyberhybersuper roskakoriin. Vaikka joku näppärä kumminkin kommentoi että olisi parempi jos poistaisin koko blogin, niin ei tapahdu, sorry vaan, mutta edelleen vihjeiden kuningas: älä lue tätä blogia, jos jokin ei miellytä.
"aargh mikä ihmisiä vaivaa"- ilme....:D

jenny.

ps. Kuvat on Millan käsialaa!

lauantai 27. heinäkuuta 2013

New city pants

Aika jättekivat Forever 21:n pökät, eikö vaan?! Mä en silti sanois, että rakkautta ensisilmäyksellä, vaan syvää pohdintaa ja laskentaa. Kerran kaks surffasin pökien ohi, ja vasta kassalla päätin, että kyllä ne nyt vaan lähtee mukaan. Ja hyvä niin. 
Hyvä päätös Jenny. 
(Taputtaa itseään selkään.)
Kengät- Nelly.com
Housut- F21
Paituli- VeroModa
Vyö- Asos.com
Kaulakoru- Zara
Kello- MK

Joo, ja eilisen postauksen sisältö oli sitä pikamoikkausta ja stressihermojen kiristelyä paniikkipakkauksesta huomista Helsingin reissua varten. Jos vaikka alotetaan siitä pakkaamisesta. 
Arvatkaa vaan: Onko laukku pakattuna ja sisältönä nättejä pinoja vaatteita jotka on silitetty ja viikattu viimeisen päälle? Kaikki järjestelty pakkomielteisen tarkasti ja jokainen asu pohdittu loppuun asti? Hillitsinkö itteni ja pakkasin vaan puolet kengistäni mukaan? Vaatteita joka säähän ja mahdollisimman vähän tavaraa mukana? 
Näinhän se menee, jos osais aikatauluttaa ja osais pysyä suunnitelmissa, mutta hei, aina ei mee niinkuin leffoissa
Eli todellisuus: Vartti sitten kaivoin matkalaukun esiin. Ja nyt vasta alkaa se todellinen paniikkipakkaaminen. Voimasana. Tarvitaan toi ja tää, varmaan kans toi, tosta mä en oo ihan sata mut laitetaan se mukaan kanssa. Entäs mitkä kengät? Joo noi ja nää, otetaan nyt kymmenen paria viel varmuuden vuoksi. Mikä rätti matkustamiseen päälle? Entäs sinne keikalle? Ah, otetaanpas toi pino t-paitoja ja toi pino maximekkoja, ja eikun sitten vielä noi farkut ja vielä rytätään kyytiin vielä yhden yhdet shortsit. Ja valmista! 
Lopuksi: Miksei tää matkalaukku mee kiinni!?!?!? Ei muutaku jesaria!


jenny.